Päivä 155

Tarkoitus oli viettää rento ja mukava aamupäivä ennen takaisin lähtöä, mutta miten kävikään; heräsin yheltä. Noh se siitä mukavasta aamusta sen sijaan sain kiirettä ja vitutusta, koska tänään piti takas Kajaaniin. Jos niitä positiivisia puolia haluaa etsiä niin tää on toka viimenen kerta ku matkustan Kajaaniin ennen kotiutumista.
Nopeesti tortillat huiviin ja maman kanssa ruuhkaan surffailemaan. Kaupassakin piti vielä käydä ostamassa hyvyyksiä loppusotaan, joka on siis 5 päivän taisteluleiri, joka on se suurin ja vittumaisin 5 päivää tässä instituutissa. Alettiin taittamaan matkaa rattoisasti ja pian oltiin Kajaanissa. Pian sana oli vaan hämäystä koska ei se nut niin vikkelään mennytkään, mutta taas yksi vajaa 400km lusittu. Taas meikäläisen ruutupäiväpeitto otti mut hellään hyväilyyn, kunnes sysäsin sen tylysti kaappiin ja jatkoin peiton alla unia.