Päivä 134

Taas on lähtö lähellä enkä meinaa sitä lähtöä ollenkaan vaan sitä että takaisin töihin Kajaaniin, ja rakentamaan vankkaa maanpuolustusta. Aamukahvia ja vähä leipuskaa heti herättyäni. Nää lähtö päivät menee sikiöasennossa nurkassa hokemalla "tänään takas", näinä päivinä ei pysty tekeen mitään ku ei huvita yhtään lähteä takas yhtään. Sisko teki ns. viimeisen ehtoollisen ennen puol viittä. Bussissa aika taas lensi, not.. Olin matkalla ainaki kaks päivää tai ainakin tuntu siltä. Yksikössä sanottiin heti että mä oon kusessa, koska mun lomapäivät on miinuksella. Noh iloisin mielin nukkumaan ja venaamaan huomisen huutoa.